Olin saanut tokokisoihin peruutuspaikan Ikwilille ja sunnuntaiksi olin lähdössä Henri Luomalan tuomaroimille agilityradoille. Majoitus oli tarjottu Terhojen luona Röykkiössä eli pääsisin vähän helpommalla kun en tarvinnut ajaa edestakaisin Kotkaan.
Viikolla tuli vähän huonoja uutisia. Terhojen tytär oli oksentanut enkä todellakaan halunnut ottaa riskiä et itsekin sairastuisin. Enkä haluais kylään jos isäntäväki on huonovointisia. Vielä perjantaina olin epävarma missä nukkuisin...vaihtoehto olis yöpyminen isäni luona Porvoossa....
Lauantai-aamuna pakkasin tavarat ja kaikki koirat autoon. Mitään viestiä ei tullut Tiinalta et joku muu ois oksentanut heillä joten olin menossa heille yöksi. Ajoin Hasujärvelle jossa tokokisat järjestettiin. Numeromme oli 8. Koe oli poikkeuksellinen sillä ensin tehtiin yksilöliikkeet, ja nekin sekoitetussa järjestyksessä, ja vasta lopuksi paikkamakuu. Tuomarina oli Juha Kurtti joka kuulemma on kiva tokotuomari. EVL tehtiin samanaikaisesti hallin päädyssä ja voi-kehä oli hallin toisella pitkällä sivulla.
Valitettavasti kukaan ei videoinnut suoritustamme. Paikalla oli mm Anne Savioja, joka on agilitytuomari ja Anne kisasi myös voi-luokassa. Puhuimme vähän aikaa ennen suoritustamme ja seurasin miten Anne kisasi sen oman bc:n kaa.
Ensin tehtiin hyppynouto. Viime kisoissa Ikwil sai tästä 8 vaikka liike näytti 10 arvoiselta. Tällä kertaa ei mitään ongelma ja 10 napsahti meille.
Seuraavaksi oli luoksetulo. Ikwil ei pysähtynyt ekalla stopilla mut meni kuitenkin sitten maahan käskystäni. Siitä 6.
Liikkeestä istuminen oli taas helppoa joten 10 siitäkin.
Seuraaminen oli minusta vähän huuhailua ja jossain vaiheessa Ikwil oli jäänyt rapsuttamaan itseään. Siitä 8.
Ruuta Ikwil ei löytänyt vaikka olin aikaisemmin käynyt (kehänauhojen ulkopuolella siis) näyttämässä sitä hänellä. Ikwil yritti etsiä sitä oikealta puolelta missä oli muita kartioita. Pitää muistaa treenata et hallissa on myös muita merkkejä. 0 siis tästä liikkeestä.
Kaukoista saimme 7 kun mun piti käyttää pari kertaa tuplakäskyä (muistaakseni molemmat maasta tai seisomaan).
Tunnarilla Ikwil lähti hyvin kapuloille mut rupes sitten pelleilemään. Ikwil nuuski kyllä kaikkia kaupuloita mut nosti sitten reunimmaiset (jotka eivät saa olla se oma) ja heitteli niitä ympäriinsä. Toi sitten toisen niistä.... 0 tästäkin.
Viimeinen yksilöliike oli metallinouto. Anne oli varoittanut minua et metallikapula tarttuu käteen kiinni kun yrittää heittää sitä. Anne heitti itse kapulan kaks kertaa melkein suoraan ylöspäin. Sain kapulan heitetty ja Ikwil malttoi tällä kerta odottaa käskyäni. Palautuksessa Ikwil päätti et hän vie sen tuomarille. Onneksi Ikwil huomasi et oho, väärä ihminen ja palautti sen kuitenkin mun sivulleni. Tästä 9.
Paikkamakuussa ei ongelmia. Piilopaikkamme oli hallin vessa. Ikwil makasi kyllä eri asennossa kun palasin hänen viereen. Luulen et hän oli taas liikuttanut etutassujaan makuun aikana mut tuomari ei sakottanut tästä ja saimme 10 (niin kuin muutkin meidän ryhmässämme) tästä liikkeestä. Kokonaisvaikutus myös 10, ja sama sai muutkin. Lopputulos oli 202p ja 3-palkinto.
Kun nollasimme tunnarin ja ruudun niin menetimme 80 p vain niissä liikkeissä.
Nyt tavoitteena on käydä treenaamassa ruutua ja tunnaria jotta seuraava kisa menis vähän paremmin ainakin näissä liikkeissä.
Kisan jälkeen ajoimme Röykkiöön ja menimme Tiinan Metkun ja Masin kaa läheiselle pellolle missä koirat saivat juosta ja temmeltää.
Lenkin jälkeen valtasimme Terhojen asunnon. Valitettavasti Linnea-tytär ei ilostunut meidän tulostamme vaikka hän oli odottanut Metkun Ada-mummon tuloa. 5 innokasta schapea oli ehkä liikaa...onneksi hän rauhoittui ja pystyi olemaan samassa asunnossa koirien kaa.
Ilta meni rattoisasti, Metku oli sitä mieltä et hän vois astua Tova-siskonsa. Masi ja Metku olivat molemmat tosi vierasystävällisiä ja kiipesivät jatkuvasti syliini. Nukuin yön sohvalla ja mukanani oli välillä 1-3 koiraa. Luulen et koirani olivat myös isäntäparin sängyssä.
Kello oli soimassa klo 6. Otin aamupalaleivän mukaani matkalle sillä meidän eka rataantutustuminen oli jo klo 8.
Janakkalassa oli Ilona töissä sisäänheittäjänä ja paikalla oli myös 4 muuta medischapea. Medi3-luokassa siis peräti 5 schapea: Ikwil, Molla, Seela, Sohvi ja Tosca.
Tuomari oli siis Henri Luomala, joka on yksi mun lempparituomareista. Porvoossa olis ollut myös aksakisat mut siellä vain kaks rataa ja tuomarina Siimes.
Kaikki radat näyttivät tosi kivoilta ja sanoin Ilonalle et jos ei pysty tekemään niillä tuloksia niin saa täysin syyttää itseään...ei ne tulokset kuitenkaan tulleet ihan helpolla.
Ekalla radalla Ikwil meinas juosta puomin ohi, mut korjasi linjansa onneksi ajoissa.
Tokalla radalla meinas käydä köpelösti puomin jälkeisellä hypyllä mut siinäkin onnistuin ohjaamaan Ikwilin oikealle hypylle. Puomin alastulolla yritin varmistaa ettei Ikwil loikkaisi kontaktipinnan yli sillä järjestäjillä oli käytössä kontaktivalo, joka syttyy jos koira osuu kontaktipinnalle. Siinä tuomarin ei tarvii miettiä osuuko koira kontaktipinnalle vaan lamppu syttyy jos osuu pinnalle.
Kolmannella radalla tein ohjausvirheen ja Ikwil hyppäsi yhden hypyn (nro 15) väärinpäin. Tulos siitä siis hyl.
SM-nollat ovat nyt kasassa ja sm-kisat kisataan Tampereella 14-15.6. Joukkuekisat lauantaina ja yksilö sunnuntaina. En vielä tiedä onko meillä paikka seuran joukkueessa. Viime vuonna ne jaettiin ekoille koirakoille joilla oli nollat kasassa. Ikwil oli silloin varakoirakko. Nyt Ikwil ehkä on kolmas jolla on nollat ansaittuina. Eli mahdollisuuksia on. Ainakin Ikwil meinaa kisata yksilökisassa ja tavoitteena ois päästä molemmille radoille.
Ikwil i Janakkala
