Tuomariksi oli saatu Salme Mujunen (tuomari, jonka radoilla en oo muistaakseni ollut pitkään aikaan) mut kisailijamäärän takia oli myös Minna Räsänen kutsuttu tuomaroimaan. Ja ei ollut mikään yllätys et meille (medikolmosille) sekä minikolmosille siunautunut just Minna eikä Salme. Minna on tuomaroinut aika paljon meilläpäin ja hän on tunnettu takaakierroistaan. Ne sopivat kyllä meille mut en kuitenkaan ollut niin mielessäni kun sain tietää tästä tuomarimuutoksesta.
Meidän startit vasta iltapäivällä. Päätin käytää Iksun ja Tovan hallin metsässä ennen kisoja. Mukanamme saimme myös Judyn, Novan ja Marjutin. Koirat saivat siis noin puol tuntia riehua metsässä. Ennen metsälenkki ehdin myös käydä hallissa muistuttamassa Iksua miten puomia kannattais tehdä myös kisoissa.
Kisapaikalla ajoissa joten ei muuta kun odottamaan. Minit ennen meitä. Alkoi hyppyradalla, jonka vaikeudet oli kepeille viennissä kun tarjolla oli myös putki. Jos ohjaaja ei saanut ennen keppejä etumatkan niin aika moni koira ajautui putkeen. Keppien jälkeen tiukka käännös ja putken toiseen päähän. Putken jälkeen hyppyhässäkkä mut muuten rata vaikutti ihan ok.
Tutustumisessa tuomari sanoi et rata vaikutti olevan joko tai rata: joko nolla tai hyl.Minna kerktio myös et melkein kaikki takaakierrot oli eilen käytetty Kirkkonummella joten nyt niitä ei ollut tarjolla. Me lähdimme viimeisten joukossa.Ei niin kivaa.
Alku oli minusta aika tahmea. Onneksi Iksu oli kuulolla ja ehdin ennen takanurkkaputkea tehdä persjätön, jotta pääsisin sisäpuolelle. Iksu takakiertoon hypyllä ja sitten juoksuun kohti keppejä. Iksu seurasi ja sain sen myös hyvin putkeen. Hypyt eivät tuottaneet vaikeuksia ja yritin varmistella ettei Iksu ajautuisi väärälle radalle. Iksu oli kuulolla ja kun hän ampaisi ulos vika putkesta Piia-Maarit huusi: "Nyt kunnolla", saman mitä minä joskus olen huutanut hänelle ja Wiiralle.
Kun tulokset kuulutettiin kuulin et meille oli annettu jokin erikoislahjan sillä olimme hyppyradan neljäs. Sain siis ylimääräisenä lahjana pyyhkeen ja koiranamipussin. Kiva ylläri. Eilen oli jollain radalla palkittu nopein hylky.
Sitten oli vuorossa agirata. Rimat 40:ssä paitsi pari rimaa mm lähtörima 45:ssä. Alku samanlainen kuin hyppiksellä. Päätin tehdä alun toisella tavalla kuin hypärillä sillä se oli minusta aika hidas. Eka rima tippui joten siinä meni mun keskittyminen. Muutaman esteen jälkeen tuli sitten hyl kun varmistin ettei Iksu menis väärälle hypylle. Vaikea kohta oli putken ja A:n erottelu ja hyppy A:n jälkeen. Ei ongelmia siinä. Ikwil teki kivan alastulon sekä A:lla että puomilla. Puomin jälkeen Iksu bongasi väärän hypyn, otteeni ehkä herpaantui siinäkin.
Toinen agirata vaikutti helpolta alussa ja lopussa sitten vaikeampia kohtia kun putki oli vielä A:n alla.
Alku: putki-puomierottelu oli hyllyttänyt monta miniä. En tiennyt tuliko meille puomin alastulolta vitonen joten vielä loppusuoralla ohjaukseni oli aika tarkka. Ekan putken jälkeen aika moni oli hypännyt esteen eikä tulleet kepeille joten siinäkin piti olla myös tarkka. Kun Iksu oli A:lla niin oli helpottunut olo sillä loppusuora ei ollut niin vaikea. Maaliin kun tulimme kuulin et olimme tehneet nollan. En tiennyt oliko moni ollut meitä nopeampia. Luulin et kouluttajani: Terhi sekä hänen shelttinsä Hilma oli ollut nopeampi. Tiesin et myös yks koikkeri oli saanut nollan. Kun kuuluttivat tulokset yllätyin: Ikwil oli toinen ja sai agisertin! Jippii. Meidän eka agiserti kolmosissa.
Minna Räsäsestä on yhtäkkiä tullut yksi meidän suosikkituomareista. Tänään siis saldona kaks nollaa (ei kuitenkaan tupla) sekä agiserti. Mii häpi! Ikwil on niin ihana ja nyt agivaliokello lähti tikittämään. Ei kuitenkaan toivo liikaa Iksun valioitumisen suhteen.
Kaikki radat olivat hienoja. Etenette yhdessä todella sujuvasti ja Iksu seuraa ohjaustasi upeasti. Kun voit luottaa koiraan, pystyt sijoittautumaan hyvin edelle. Niin ansaittu serti. Onnea.
SvaraRadera