Vau järjesti schapendoesien rotumestaruuskisat tokossa tutussa hallissa. Tosi aikaisin aamulla lähdin ajelee kohti Lahtea. Koko matkan jännitin sillä oli lumimyräkkä eikä tiet olleet aurattu. Pelotti ja pelotti eikä ollut paljon aikaa miettiä tulevia kisoja. ä
Tuomarina kiva Anne Nokelainen ja liikkurina MarkoVuorenmaa, joka on joskus kouluttanut meitä tokossa jollain schapeleirillä. Kouluttaa myös Tuijaa ja Jeccua joten on ehkä tottunut vallattomiin schapeihin. Sekä tuomari että liikkuri olivat kyllä kivoja eikä kehässä ehtinyt kauheasti jännittää.
Ikwil starttasi evl:ssä pitkän kisatauon jälkeen eikä hän enää treenaa missään ryhmässä. Se ehkä näkyi suorituksessa. Kisat alkoivat klo 9 ja olin ensimmäisten joukossa paikalla. Evl:ssä vain 3 koirakkoa ja Iksulla oli ykkösnumero. Liikkeet oli sekoitettu, tehtiin kahdessa osassa ja paikallaolo viimeisenä.
Iksu ei oikein onnistunut. Nollasimme ekat pari liikettä. Yllätyin positiivisesti kun tolpankierto onnistui vaikkei I sit tuonutkaan oikeaa kapulaa.Olis pitänyt olla se toinen. Ehkä auttoi kun liike oli eka tauon jälkeen ja pystyin näyttämään "kukkaa" aidan takana. Luoksetulon epäonnistuminen oli yllättävä. Kaukoissa nousi ylös kun lähestyin ja tunnarissa tais maistella muutaman väärän.
Allaoleva videota ei oo mitenkään muokattu. En oo itsekään katsonut sitä läpi joten voi tulla yllätyksiä. Liikkeet suoritetussa järjestyksessä.
Tovakin kisasi ja hän voi-luokassa. Voissa ehkä yhteensä 7 koiraa ja yks toinen schape, joka sit vei rotumestaruuden voittaen luokan. Tova oli hienosti kolmas kolmostuloksella.
Kehän aidoissa oli siis parikin reikää ja valitettavasti kaukot tehtiin aukon kohdalla eikä Tova mitenkään pystynyt nousemaan maasta. Mut eipäs liikkunut eteenpäin eikä taakse. Liikkuri sanoi myös L:n jälkeen et huomas et koira otti häiriöitä yleisöstä kun ei pystynyt tekee sitä ekaa liikettä oikein. Minua naurattaa vieläkin liikkurin ja tuomarin reaktiot kun Tova ampaisee ruutuun ja menee maahan. Tovan seuruu oli (niin kuin Iksunkin) ihan luokatonta. Sitä pitää ainakin Tovan kaa tehdä ja paljon.
Lahdessa oli kaikille luokille kaks rataa. En ajatellut ensin mennä sinne joten piti jälki-ilmoittautua kun Marjut ja Noorakin oli menossa sinne.
Kun kisakirje tuli niin huomasimme et 1-luokka olis heti aamusta ja 3-luokka vasta iltapäivällä. Oli pitkä päivä siis tulossa.
Starttasimme kisapaikalle klo 6 jälkeen. Paksiin Iksu, Tova ja Fiolla. Takapenkillä Judy, Nova ja Terra olivat kevythäkissä. Marjut ja Noora istuivat etupenkillä, minä takapenkillä.
1-luokassa oli tuomaria Marja Lahikainen. Tuttu tuomari mm Haminan kisoista. Silloin radat aika kinkkiset. Tiesin et Tova oli kehittynyt niitten kisojen jälkeen mut kaikkihan voi tapahtua.
Ekalla radalla tuntui ettemme olleet samalla radalla Tovan kaa. Jo kolmannella esteellä tuli kielto ja puomin jälkeisellä putkella Tova valkkasi väärän pään putkesta. No matka jatkui ilman pysähdystä kunnes tulimme keinulle ja Tova teki lentokeinun. Uusimme sen mut loikkasi kuitenkin...No siihen se rata sitten jäi.
Seuraava rata näytti ehkä vähän helpommalta. Samanlainen alku, kaikki kontaktit ja pari kinkkistä kohtaa. Mineissäkin tuli ohituksia toiseksi viimeisellä esteellä sillä puomin jälkeiset hypyt eivät olleet linjassa.
Tova starttasi maksien ekana. Tutustumisessa yritin miettiä sopivia ohjauskuvioita Tovalle. En halunnut et tuloksemme olis kiinni siitä et olenko esim. ollut tiellä.
Tutustumisen jälkeen sain tiedon et Iksu oli saanut rikottu kevythäkin ja onneksi Marjutin tytär Noora oli napannut Iksun hihnaan kun se oli karannut häkistään.
Alku meni hyvin, keinu-käsky tuli aika napakasti sillä en halunnut taas lentokeinua. A:n alastulokontakti meni kyllä tiukoille. Ehkä puolikas kynsi osui kontaktialueelle? A:n jälkeen yritin pitää ajatukset kasassa ja ohjata kunnolla. Puomin alastulo sujui paremmin ja tutustumisessa päätin takaleikata loppusuoralla sillä se oli minusta paras vaihtoehto. Jes. onnistuin! Kesti kauan ennen kuin uskalsin olla varma et nolla tuli. Tova oli oma itsensä maalissa, ei paljon välittänyt nameista vaan. Hän varmaan ihmetteli mitä huusin ja tuuletin. Hyvä etten itkenyt.
Kun viimeinenkin maksi tuli maaliin ja tulokset tulivat niin uskalsin uskoa et Tova oli vihdoin tehnyt nollan eikä mitenkään huonolla ajalla tai sijoituksella. Tova oli kolmas ja pääsi palkintopallille.
Sit oli monen tunnin tauko ennen kuin oli medi3-kisat. Heillä myös kaks rataa. Tuomarina Johanna Wütrich. Kävimme Marjutin ja Nooran kanssa Karismassa. Ensin syömässä Santa Fe ravintolassa. Söin sopivan annoksen: ristikkoperunoita, hiilostettua kanaa sekä hedelmiä. Nam oli maukasta. Noora ja Marjut ostivat sit vielä jotain muuta ennen kuin menimme takaisin kisapaikalle. Ensin pidemmällä lenkillä koirien kaa.
Marjut&Judy lähtivät alussa ja Iksu sitten myöhemmin. Radat olivat sopivat meille mut kun olivat agiratoja niin tunteeni olivat vähän ristiriitaiset.
Maalin tultaessamme en kauheasti muistanut mitään radalta. Kuulin kuulutukset jossain vaiheessa ja silloin Ikwil ja minä olimme toisena. Johdossa oli tosi hyvä koira ja ohjaaja. Viimeisten joukossa kaverini Yonne ohitti meidät ja meni toiselle sijalle. Kävin katsomassa lähtölistoja ja niitten mukaan oli 31 koirakkoa kisassa. Serti vois siis siirtyä kolmoselle...ja tulis meille jos ykkönen tai kakkonen ei vois vastaanottaa sitä. Puhuin Yonnan ohjaajan kaa ja hän kertoi etteivät voineet ottaa sertiä vastaan. Joten voisko olla? Kun tuloslistat tulivat seinälle en voinut mitään muuta kun "huutaa" ja pomppia. Halasin Yonnan ohjaajan ja pian Marjutkin tuli onnittelemaan. Oli vielä ongelmia käsittää...en uskaltanut vielä hillua...tein sen vasta sitten kun olin ollut palkintojen jaossa.
Ihana tunne kun tuntemattomat henkilöt onnittelevat ja kehuvat ratojamme. Upeaa!
Seuraava rata oli samanlainen. En uskaltanut kauheasti miettiä et miten jos tulis tuplanolla. Mut sielläkin oli ne kontaktit. Pari kohtaa mietitytti minua mut radalla en kauheasti taaskaan ehtinyt miettiä. Maalissa en voinut taaskaan uskoa et olimme tehneet nollan. TUPLANOLLAN siis. Ja molemmat nollat agiradoilta. Toisella radalla olimme neljäs. Hävisimme mm turbocockerille...mut emme paljon.
Kotimatkalla taisin nukahtaa takapenkille. Kotona olimme noin klo 21. Väsyneenä mutta onnellisina. Kotona Adalla oli ollut ikävä meitä mut oli muuten ollut kunnolla.
Uskomatonta: samana päivänä Tova sai ekan Luvan (n 60 startin jälkeen), Iksulle tuplanollan ja sert-a. Toistaiseksi elämäni paras agilitypäivä. Iksulta puuttuu vain yks agilityserti ja sitten se olis agilityvalio.
Tänään koitti se kauan odotettu päivä kun Fiolla tekis ensiesiintymisen oikeissa näytelmissä. Lahdessa piti olla 6 schapepentua paikalla mut "eka" urospentu ei tullut paikalle. Tuomari: Marja Talvitie.
Kaikki 5 pentua (3 urosta ja 2 narttua) olivat kaikki Pomppaloikan Lappi-pentueesta. Elimme jännittäviä hetkejä sillä Matildan piti olla samanaikaisesti JH-kehässä eikä se sit onnistunut joten hän jätti sen kehän suosiolla sit väliin.
Urosten järjestys: Eppu, Milo, Reiska
Pikkunarttujen kehässä vain siis Fiolla ja Engla. Matilda esitti Fiollan mallikkaasti. Fiollasta tuli ykkönen ja Englasta sitten kakkonen. Yllätyin suuresti kun Fiolla ei saanut kp:ta. Eipäs saanut uroskaan joten ROP-pentua ei valittu ollenkaan. Fiolla ei myöskään päässyt kasvisryhmään sillä hänhän on muita pienempi.
Fiollan arvostelu:
Erinomainen tyyppi. Hyvä pää, riittävät etu-ja takakulmaukset mutta vielä kovin löysät kyynärpäät. Hyvä rungon malli. Hyvä kaula. Tyypilliset liikkeet.
Fiollan ja Matildan liikkuminen. Mukana myös Engla ja Reija.
Tänään Fiolla täyttää jo 5 kk. Hän muutti meille kun oli 7 vko joten on asunut yli 3 kk meidän luonamme. Pari yötä hän on ollut erossa minusta, viimeksi viime la-su kun Fiolla oli yötä äidinsä luona Villähteellä. Noin viikon päästä hän lähtee taas sinne Tuijan ja Kimin luo sillä Jipon juoksut ovat alkaneet ja olemme sopineet Tuijan kaa et otan Jipon tänne ja he saavat F:n vaihdossa. Siellä hän on varmasti n 1½-2 vko riippuen vähän miten Jipon juoksut etenee.
Tuija mittasi Fiollan viime v.loppuna. Korkeus n 33-34 cm. Jippo oli ollut samanikäisenä n 38 cm.
Tänään Fiolla kävi vaalla ja paino on n 8,7 kg.
Fiolla on ollut aktiivinen koira. Alla muutama video Fiollan eletystä elämästä:
Sekä Ikwil että Tova kävivät Vau:n hallissa agillitykisoissa.
Iksulla kolme rataa (a+a+h) ja Tovalla kaks (a+a).
Saldona Iksulle kaks hyl sekä hyppisnolla. Tovalle kaks tulosta mut valitettavasti ei nollia.
Olen erityisen iloinen et Iksu osas toisella agiradalla tehdä 2/3 kontakteista oikein ja et Tova sai molemmilta radoilta tuloksen.
Iksun toinen agirata:
Iksun hyppärinolla (hävisimme voiton n 2 sekunnilla, jos kisassa olis ollut pari lisää koiraa olisimme ehkä saanet hyppysertin):
Marjut sai minut ylipuhuttu lähtemään kisaamaan Sipooseen Ikwilin kanssa. Mukanani otin myös Fiollan, jotta hän pääsis tutustumaan taas agilitykisoihin ja arvasin et päivästä tulis aika pitkä. Fiolla sai matkustaa Terran häkissä ja kisakoirat Judy ja Ikwil sai olla toisessa häkissä. Mukanani oli myös irtohäkki jos olis ollut tarvetta siihen. Ei ollut.
Matkalla kisapaikalle ehdimme käydä muutaman kätkön sillä minä olin muistanut ekan tutustumisajan väärin eli meillä oli paljon aikaa ennen sitä.
Eka rata oli hyppäri. Tuomarina kaikilla meidän radoilla oli Minna Räsänen. Ikwilin ainut agiserti on saatu Minnan radalta. Medi3-luokassa n 40 koirakkoa joten tiesin kyllä et ei olis mitään mahdollisuuksia päästä edes palkintosijoille vaikka tekis tosi nopean radan.
Hyppyrata oli muokattu maksi3-luokan hyppikseltä. Minusta tämä meidän ratamme oli paljon kivempi kuin heidän. Kepit lisättiin ja loppusuoralle tehtiin muutoksia.
Teimme siis nollan ja sijoituksemme oli 12. Meidän nopeutemme oli n 4.5 m/s mikä taitaa olla ennätyksemme. Olen niin iloinen tästä radasta.
Seuraava rata oli agirata ja se oli myös meille tehty. Paljon takaakiertoja, mitkä on Iksun vahvuus. Mutta noi kontaktit....miksi mun pitää kisoissa pelätä et Iksu loikkii varsinkin puomilta. No anyway, tais olla nolla alla kun lähdimme puomilta. En vielä tiedä miksi Iksu syöksyi putkeen kun piti vain hypätä noi hypyt. Voi että miten harmitti. Tältä radalta vissiin vain 6 nollaa. Meille siis hyl.
Toinen agirata. Alussa jo pieni virhe mut tuloslapussa ei oo merkattu muuta kuin hyl. Kohta missä hyl tuli oli mulle vähän epäselvä tututumisessa. Päätin ottaa riskin eikä se silloin onnistunut. Uusinnassa sit taas onnistui. Olis pitänyt tehdä toisella tavalla mut ei sitä aina voi onnistua. Eihän?
Hyl siis taas.
Ratojen jälkeen menimme jäähdyttelemään ja samalla muutamalle kätkölle. Fiollakin oli superpätevä ja jaksoi melkein koko ajan kävellä ihan itse. Välillä nappasimme hänet syliin mut siellä hän ei kauheasti viihtynyt.
Kotimatkalla piti vielä käydä muutamalla kätköllä. Halusin saada Järvenpää kätköilykartalleni ja meidän piti paikata pari denaria mitä Marjut oli lauantaina tehnyt. Hyvin löytyi nekin kätköt.
Kotona vasta joskus myöhään illalla. Tova ja Ada kertoi et niillä oli ollut kauhea ikävä meitä mut olivat iloisia kun saivat nukkua rauhassa.
Viimeistä lomaviikkoa ja melkein joka päivä on ollut ohjelmaa.
Eilen lähdin Tovan ja Fiollan kanssa Porvooseen tapaamaan Fiollan siskoa Englaa. Porvoosta sain kyytiini myös Tuija ja Jippo. Olimme siis päättäneet viettää siskopäivän Vessöössä.
Perille kun päästiin niin pienet tytöt F&E rupesivat heti leikkimään. Halusivat olla samoilla paikoilla missä viime kerralla. Myös Tova ja Jippo leikkivät keskenään. Tova jahtasi Jippoa pihalla. Koko ajan piti myös tarkkailla missä T oli sillä hän halus tutkia koko pihan eikä vaan olla meidän kaa. Ulkovessaa oli tyhjennetty joten siellä oli paljon tutkittavaa. Tuijalla oli kamera mukana ja sai paljon enemmän kivoja kuvia kuin mitä minä sain viime kerralla.
Tässä muutama:
Sisko:
Illalla Tovalla oli möllitokokisa omalla kentällä. Ei olla kesäkuun jälkeen kauheasti treenattu joten menin sinne katsomaan osaammeko edes jotain. Voittajassa oli viisi koirakkoa. Kaikki entuudesta tuttuja. Ryhmässä myös villakoira joka yhdessä kokeessa talvella lähti paikkamakuusta ja koko liike piti uusia. Onneksi kaikki pysyvät tällä kerralla paikallaan.
Yksilöliikkeet oli jaettu kahteen ryhmään. Välillä pystyi siis palkkaamaaan koiraa. Jätin Tovaa ilman kissanruokaa ekan osion jälkeen. Mietin kyllä et mahtaako hän tehdä yhtään mitään kun huomaa ettei palkkaa tuu.
Tova osasi kaikki liikkeet paitsi ruutua. Se oli muillekin vaikeaa sillä kentälle oli siroteltu vaikka mitä merkkejä. Eniten ylpeä olen ohjatusta sillä vielä edellisenä päivänä hän ei osannut noutaa sen vasemman, johtuu ehkä siitä et otimme silloin ensin oikean. Tunnarissa hän oli heti varma et valkkasi sen väärän ja oli tarpeeksi fiksu käydäkseen vaihtamaan.
Loppupisteemme oli 245,5 ja sijoitus 2/5. Palkinnoksi saimme pokaalin, ruusukkeenm, ruokapussin ja makuualustan.
Tauko
Illalla ilmoitin Tovan tokon PM-kisoihin 11.9. Saas nähdä mitä hän siellä tekee ja osaa. Ehkä pitäis vähän treenata ennen sitä?
Vihdoin yö jonka aikana en herännyt Fiollan tekemisiin. Jossain vaiheessa Ada nukkui sängyssäni ja häntä ahdisti vähän kun Fiolla yritti päästä hänen lähelleen. Nostin Adan alas lattialle ja jatkoin nukkumista. Jotain unia näin et mitä jos en oo lukinnut etuovea tai mitä jos takaovi on auki. Ja luulin asuvani kakskerroksisessa talossa. Rauhoittuin kun muistin et asun rivitalossa ja kämpässä on vain yks kerros.
Heräsin just ennen klo 7 ja puhelimen herätys oli n 14 minuttia myöhemmin. Keitin kahvit, söin aamupalaa ja menin Iksun, Tovan ja Fiollan kaa lenkille. Kotona pakkasin valmiiksi viimeiset tarpeelliset ja Ada halus vielä lenkille. Ajoissa olin valmiina ja otin Iksun autoon ja ajoimme kisapaikalle tutulle Pirttilän kentälle Summassa.
Perillä olimme ajoissa ja pystyimme katsomaan miten minit tekivät ekan radan. Sitten oli meidän vuoromme. Rata ei näyttänyt pahalta. Pari takaakiertoa ja kepit veivät ratanauhallepäin mut muuten ihan ok. Meidän eka ratamme ei valitettavasti oo videolla. Vitonen tuli kun Iksu loikkasi puomin alastulon. Loikkasi varmaan aika korkealta. Tuloslistoilla meillä oli toiseksi paras aika. Tuli vain kaks nollaa ja olimme vitosella kolmansia. Harvemmin pääsee kolmosissa palkintopallille jos ei tee nollaa. Palkintopussissa oli Inupekt Forte (maitohappobakteerilääke koirille), pussukka missä oli koirankeksejä, puruluu ja märkäruokapussi.
Toinen rata oli myös agirata. Teimme saman virheen kun ekalla: puomin alastulo. Tällä radalla enemmän nollia joten emme päässeet vitosella palkinnoille.
Kolmas rata oli hyppis. Rennolla fiiliksellä radalle kun siellä ei ole kontakteja. Hyvin sujui vaikka olin loppusuoralla kahden vaiheella: vastakäännös tai valssi ennen kaks viimeistä hyppyä.
Maalissa en tiennyt sijoituksemme. Kun tuloksia kuulutettiin niin kuulin et me olimme toisena. Seurakaverit tulivat onnittelemaan ja luulin hetken et saimme hyppysertin. Tuloslistoja menin katsomaan ja selvisi et voittaja pystyi vastaanottamaan hyppysertin ja siten Ikwil jäi ilman sitä. Ensin harmitti vähän mut toisaalta meidän olis pitänyt olla n 4 sekuntia nopeampia jos serti olis kuulunut meille. Kuitenkin on eka sm-nolla hankittu ens kesän kisoja varten.
Meidän kaks viimeistä rataa:
Ratojen jälkeen Iksu pääsi veteen makaamaan kun kisapaikalla oli laitettu amme koirien kasteluun. Iksu mahtui just ja just siihen ja näyttää siltä et nauttii. Oli sit vaikeaa saada hänet ylös sieltä.
Jäin vielä vähän aikaa katsomaan maksien menoa. Kotona odotti kuitenkin Fiolla, Ada ja Tova joten kävi niitä sääliksi. Ajoin ruokakaupan kautta kotiin. Kotona odotti kolmikko ja vein heti Fiollan ja Tovan pienelle kävelylle. Fiolla oli tehnyt pissat ja kakat sisälle.
Annoin Fiollalle ruokaa ja istahdin sohvalle lataakseni videoa ja päätin ottaa pienet päikkärit. Katsoin kuitenkin sähkäpostiani ja huomasin et alle 400 m meiltä oli ilmestynyt jopa 7 kätköä tänään. Mietin sekunnin ja kaksi ennen kuin lähdin hunttin. Kengät oli hukassa. Kynää piti ottaa mukaan. Pitäisikö ajaa autolla lähemmäksi? Nappasin Tovan mukaan ja muut sai jäädä kotiin. Melkein juoksujalkaa kävelin ekalle purkille. No eipäs heti löytynyt. Kätköttäjä saapui paikalle ja auttoi. Sain tästä FTF. Jihuu!
Seuraavalla kätköllä FTF oli jo mennyt. Mietin et pitäisikö vaihtaa suuntaa jos vaikka tämä kätköilijä olis mun edellä ja nappasi muutkin FTF:t. Onneksi tapasin tämän kätköilijän ja hän kertoi et oli vain hakenut 2 kätköistä. Seuraavalla kätköllä en jaksanut kauan etsiä sillä tiesin et FTF oli jo mennyt.Mun ohitseni käveli pari jota myöhemmin osoitti olevan kätköilijäpariskunta Tampereelta. Menoni hidastui vähän kun Tovan piti tehdä tarpeitaan. Nro 4:n FTF meni tälle pariskunnalle. Myöhästyin ehkä minuutin. Loppupurkit nro 3-1 löysimme sitten yhdessä ja jaoimme FTF:t. Pariskunta kävi vielä mun Vauhtirampin-kätkön. Kaikki siellä ok.
Tova oli tosi väsynyt tämän lenkin jälkeen ja meni metsässä makaamaan vesistöön.
Huh, vihdoin kotona ja takaisin sohvalle.
Illalla Tova ja Fiolla vielä leikkivät keskenään takapihalla. Sain vähän leikistä videolla. Leikit jatkuivat vielä vähän aikaa tämän jälkeen. Huvitti kun Fiolla hyppäs Tovaa vasten. Pitäis taas viedä tytöt jonnekin missä ne sais rallatella kunnolla.
Tänään Fiolla on ollut meillä jo 3 viikkoa. Toivon et huomenna on yhtä hyvä päivä hänen kaa kuin mitä tänään on ollut. Huomenna hän ehkä pääsen Tovan ja mun kaa turistiksi Haminan kisoihin.
Tänään Fiolla täyttää 8 viikkoa ja on ollut viikon meillä. Fiolla sai Late Lampaan Lotalta mut vasta tänään otimme sen esiin. Ajattelin et täällä on muutenkin niin paljon leluja et Fiolla voi ensin leikkiä niitten kanssa ennen kuin Late pääsee leikkeihin mukaan.
Lelu on mieluinen. Tovakin olis halunnut leikkiä sen kaa. Onneksi T&F löysi yhteisin sävelen kun yllytin Tovaa vähän leikkimään.
Viime lauantaina Fiolla muutti taloon ja on pistänyt meidän elämän ja talouden uuteen uskoon. En muistanut et 7-viikkoinen schapepentu on niin pieni. Ei siis vielä pääse sohville eikä sänkyyn ja isot koirat eivät vielä tiedä miten onnekkaita voisivat nyt olla...sit kun F pääsee sinne niin niillähän ei oo mitään piilopaikkaa.
Öisin olen nukkunut huonosti. Joka yö herännyt pari kertaa. En tiedä mikä on herättänyt minua. Viime yönä Fiolla nukkui paikallaan mun sängyni viereellä joten hänen liikkeensä ei herättänyt minua. Eilen illalla hän nukahti olkkariin joten jossain vaiheessa hän on tullut makkariin. Matkalla tehnyt pissat ja kakat. Olen iloinen et hän on omaksunut jonkun paikan hänen omakseen. Sit kaikki muuttuu kun sohvat ja sänky valloitetaan. En oo enkä tuu nostamaan hänet sinne. Tarkoitus olis myös et hän ei tulis sänkyyn...sama periaate mulla oli Tovan kaa. Hän saa nykyään nukkua sängyssä vain pimeään aikaan eli silloin kun lamput ei oo päällä. Siks sammutan valot aika nopeasti illalla.
Tova ei oo enää pariin yöhön nukkunut makkarissa kun olen herännyt. Hän on vallannut pienemmän sohvan ja vain Iksu nukkuu mun kaa. Tänä aamuna Ada nukkui makkarissa olevan pedin päällä. Ihan kiinni seinässä ja kahden hyllyn välissä. Pelkäsin vähän et Fiolla menis sinne häiritsemään Adaa mut aika hyvin hän pysyi poissa. Sitä petiä kun pitää vähän maistaa. Ihan vähän toista kulmaa.
Ekat päivät oli aika kaoottisia. Piti tarkkaan miettiä milloin menisi isojen koirien kaa ulos. Vaikka kuinka yritin niin Fiolla oli aina etuovella änkemässä mukaan ulos. Etuovesta kun pääsi maailmalle. Pari kertaa hän sai pienen palan juustoa jotta hänellä olis jotain tekemistä kun aukaisin oven. Sekän ei auttanut eikä se et jätin hänet olkkariin ja juoksin etuovelle. Ennen kuin minä olin ovella niin siinähän oli myös F. Ekana päivänä jätin hänet porttien taakse mut sieltähän hän karkasi. En tiedä mistä. Toisella kerralla hän ei enää päässyt sieltä.
Heti maanantaina kävimme aamulenkillä metsässä mun kavereitten Jaanan ja Jaanan kaa. Metsässä oli vilinää ja vilskettä kun tällainen kokoonpano käveli siellä. Jaana&Jaana eivät mahtuneet kuvaan.
Tällä viikolla olemme käyneet neljästi aamulenkillä metsässä. Ekoilla kerroilla F sai olla hihnassa ja välillä jonkun sylissä. Pari päivää hän on päässyt vapaana mukaan. Välillä pitää kuitenkin kantaa hänet ja jäädä odottamaan. Tosi reipasti on liikkunut. Välillä on ollut meidän edellä.
Automatkoilla Fiolla on ollut repsikanpaikan lattialla pienessä kantokopassa. Siellä hän on huutanut melkein koko ajan mut välillä on ollut hiljaa ja silloin olen yrittänyt kehua häntä. Kunhan hän kasvaa niin aion yrittää saada hänet samaan häkkiin esim. Tovan kaa. Nyt en vielä laita hänet sinne sillä Tova ja hän ei välttämättä oikein diggais sitä. Kantokoppaa olen kantanut sisälle ja se on ollut olkkarissa ovi auki. Välillä laitan Fiollan sinne nukkumaan ja välillä hän menee sinne ihan itse. Yleensä ovi on saanut olla auki.
Tiistaina mulla oli autolla öljynvaihto. Otin Fiollan mukaan ja sen ajan kun autoa huollettiin niin me olimme hengailemassa Prisman ulkopuolella. F sai paljon kokemuksia eri autoista, ostoskärryistä, lapsista ja metelistä. Neiti osoitti miten kovat hermot hänellä on sillä hän meni vähän ajan päästä makaamaan maahan joko mun viereeni tai jalkoihini.
Takapihalleni viritin sen saman putken mitä Iksun pennut käytti silloin 4 vuotta sitten . Tänään satoi vähän päivällä ja F pyysi ulos. Neiti oli fiksu eikä halunnut kastua joten hän meni kakalle putken sisään. No ei auttanut muuta kun puhdistaa putken ja laitoin sen sit pois.
Ruoka on maistunut ihan hyvin. Tarpeet tulee tehty sekä ulos että sisälle. Välillä osutaan paperille, välillä ei. Pari päivää mulla oli muutama matto lattialla mut kun yhden yön tuli kolme kasaa sille niin sekin lähti pesuun. Mattopesulla kävin ja nyt matot ovat varastossa. Adan takia mulla on sohvan viereessä karva-alusta jotta hän pääsisi sohvalle.
Toistaiseksi Fiolla ei oo tuhonnut paljon mitään. Yhdestä paperista oli vähän syöty. Terassia, sohvan päällisen nauhat, kengännauhat, häkkiä, kylpytakkiani on maisteltu. Ulkona pihalla hänellä on palloja sekä muovinen ruukku leluina. Hyvin ne ovat kelvanneet. Melkein joka päivä olen leikkinyt hänen kaa. Hyvin pitää kiinni leluista.
Viime päivinä olen ajatellut et ehkä tästä ehkä kuitenkin tulee jotain. Fiolla on ihan kiltisti jäänyt eteiseen kun olen lähtenyt joko ilman tai muitten koirien kaa lenkille. Koiria on lenkitetty eri kokoonpanoissa. Tänään olen varmaan käynyt noin viidella eri lenkillä. Mut kun on loma niin on aikaa myös siihen. Hyvin vaikuttaa koirien tulevan toimeen jos en oo kotona. Yritän jatkossa päivittäin jättää ne keskenään sillä n kuukauden kuluuttua niiten pitää pärjätä pitempiäkin aikoja.
Mun isommat koirani eivät vielä oo kauheasti leikkineet Fiollan kanssa. Tova on välillä yrittänyt leikkiä mut kun F on vielä niin pieni niin leikki ei oo onnistunut. Ja Tovan haukku ei kyllä saa Fiollan innostumaan. Tänään päätin sateesta huolimatta viedä vain Tovan ja Fiollan jonnekin ja katsoa haluaako ne siellä leikkiä kun muita ei ollut paikalla. Ja Tovan haukunta ei häiritsisi ympäristöä.
Ajoin koirat Jylpyn kentälle missä mm Ada on saanut agilityn alkeiset.
Ei ne oikein leikkineet mut ainakin yrittivät. Tovalla oli liian paljon muuta tekemistä. Mut aion jatkaa tätä yrittämistä...luulen ja toivon et leikkiminen sit onnistuu kun F on vähän isompi. Ehkä Iksu vois leikkiä jos T ei olis paikalla?
Nyt olen ollut täällä uudessa kodissa yhden yön. Sukulaiset eivät oikein tykkää minusta. Isomummo sanoi pari kertaa kovan sanan ja uskoin häntä. Mummo murisee mulle ja komentaa minua aika usein. Menen selälleni mut en oikein usko hänen sanaan. Yritän kohta uudelleen jos vaikka hän kuitenkin tykkäis musta. Toi täti ei myöskään välitä minusta. Viime yönä menin pari kertaa hänen viereen nukkumaan kun hän makasi olkkarin lattialla. Kun hän huomasi minut, hän siirtyi makkariin sängyn päälle ja sieltä huusi mulle. Minähän en päässyt sänkyyn vaan jouduin makaamaan lattialla pandan, pöllön ja ankan kaa. Nekin kiusasivat minua. Yritin monta kertaa pomppia sängylle mut minua työnnettiin alas. Kostoksi piippasin melkein koko yön, pissasin matolle ja tein kakat lattialle. Siitäs saitte kaikki tyhmät.
Aamulla toi ihminen vei mummon ja tädin ulos. Minua pistettiin kaltereitten taakse. Itkin vähän sillä minäkin olisin halunnut ulos lenkille. Mut minähän olen pikku-Houdini joten kun tulivat takaisin niin minä olin niitä vastassa. Tyyppi ihmettelee vieläkin mistä rakosesta tulin läpi. Kuulema äiti ja hänen siskonsa eivät koskaan tehneet samaa temppua kuin mitä minä tein. Enkä koskaan kerro mistä pääsin livahtamaan.
Onneksi toi tyyppi otti minut sit tooooosi pitkälle lenkille. Pahus kun hän pisti jonkun pannan mulle ja talutti minua kuin jotain koiraa. Ärsyttävää....mut teimme ainakin kymmenen kilsan lenkki ihan kahdestaan. Minä pompin ja loikin ja makasin nurmikossa. Yritin myös paimentaa tota tyyppiä.
Lenkin jälkeen sain ruokaa. Söin lautasen melkein tyhjäsksi sillä halusin nähdä mikä kuvio mulla oli lautasella. Samanlaiselta muumi-lautaselta kuulema myös mun äitini on syönyt. Uskomatonta.
Takapihallani on monta kivaa juttua. Äsken join samasta vesikupista kun tätini. Mulla ei kyllä ollut jano mut halusin lähestyä tota Tovaa. Pihalla oli vielä äsken jokin kiva hyvä ruukkukukka. Yhtäkkiä se katosi...en tiedä minne....Isona minusta tulee joko puutarhuri tai pihasuunnittelija...tyyppi ei oikein tykkää mun toteutuksista. "Tule apuun Anja".
Kohta taidan nukahtaa...rankkaa tämä söpönä oleminen. Kello on jo puol ysi ja olen ehtinyt vaikka mitä. Luulen et muutkin ovat tyytyväisiä kun nukahdan. Nekin näyttävät väsyneiltä.
T: Fiolla
PS! Kuulin et veikalla Hymypyllyllä on ihan oma pallomeri. EPISTÄ. Kerron tästä Anjalle kun soitan hänelle. Mullahan ei oo mitään pallomerta. Vain jokin vanha kämäinen vaaleansininen kangasputki.
Aamupäivällä starttasimme Jaana Siltasen kaa kohti Villähdettä pienen Fiollan kotiin hakemisreissulle.
Perillä pennut olivat vastassa jo etuovella. Vähän aikaa pennut jaksoivat peuhata ja sitten ne sit sammui lattialle. Aamulla oli jo pari poikaa luovutettu joten paikalla oli vain 5 pentua josta yks oli Fiolla. Hyvin osas neiti käyttäytyä.
Paperit kirjoitettiin ja kahvit juotiin.
Pienet poseeraukset ja pissitykset Tuijan ja Kimin etupihalla ja sitten menoksi.
Kotimatkalla Fiolla oli Jaanan sylissä repsikan paikalla.
Fiolla itki vähän Jaanan sylissä ja hän halusi katsoa ulos ikkunasta. Nuoli myös ikkunaa sillä hänellä oli varmaan aika lämmintä ja ikkuna viilensi hänet vähän.
Taskustani löytyi muutama juustokoirannami jota Fiolla sit söi mielellään.
Kotona Adaa otettiin ensin ulos moikkaamaan Fiollaa. Tova karkasi samalla toivottamaan tervetuloa kotiin. Iksu pääsi vasta sitten ulos. Isot koirat eivät oo kyllä kauheasti välittäneet pienokaisesta. Hyvin hän on antanut ainakin Adan olla rauhassa. Vähän olen yrittänyt katsoa ettei hän menis esim. muitten ruokakupeille.
1½ tunnin jälkeen pieni F sammui Snaken päälle.
Takapiha on jo tutkittu. Kun menin ulos toisten kanssa niin F oli myös ovella. Piti olla tosi nopea et sai muut ulos ja hän jäi vähän itkemään. Kun tulin kotiin niin oli rauhallista ja F oli jossain puuhaamassa omia juttujaan.
F pääsee vielä pienimmän sohvan alle. Vastapäinen naapuri tuli kotiin ja kun Tova ja Iksu haukkui hänelle niin sohvan alta kuului myös haukunta. Hassu Fiolla.
Kakat ja pissat on tehty ulos. Muutama myös sisälle kun palvelusväki ei heti oo päästänyt ulos pihalle. Toivottavasti huomennakin olis kiva saa jotta takaovi vois olla auki.
Fiollan eka tunti uudessa kodissa meni tutustuessa toisiin koiriin sekä ympäristöön.
Tuija vei tänään 5.7.2016 kaikki pennut pentutestiin.
Fiolla suoritui tosi hyvin testistä. Tämä testi oli erilainen kuin se mikä Jaana teki Iksun pennuille.
Tuija-kasvattajan sanat Fiollan testistä: (kopioitu Tuijan blogista)
"Sitten vielä pikkulikka, Iita-Irmeli-Fiolla. Ei jää jalkoihin
tosiaankaan edes isommille uroksille. Testissä myös puoliksi kakkosia ja
kolmosia. Fiolla lähtee sijoitukseen Kotkaan, kolmen schapen kaveriksi.
Tää on niin oikein :) Siitä tulee ainakin agilitykoira, saas nähdä mitä
muuta! Ehkä eniten äitinsä luonteen omaava? Se testattiin viimeisenä,
nukkuvana häkistä sen kaivoin, ei haitannut mitään! Testaaja olisi
ottanut tämän pennun heti. Fiollahan on myös se viimeinen pentu, joka
joudutiin leikkaamaan ulos, kun harasi perätilassa kovasti vastaan. Ja
kiljuen sieltä maailmaan tulikin, ja hurmasi eläinlääkärin ja hoitajan
vahvalla luonteellaan välittömästi.
Fiollan loppusanat:
-iloinen ja itsevarma pentu, tutkii ympäristöään, mutta viihtyy myös ihmisen seurassa
-vahvahermoisen oloinen, jos pennusta "uskaltaa" sanoa
-syttyy hyvin leikkiin"
Tova kävi sateisena tiistaina agilityn möllikisoissa Haminassa.
Tuloksilla ei juhlittu. Muuten olen tyytyväinen mut noi kontaktit.....Mut ekat hypyt tehtiin molemmilla radoilla.
Lauantaina Fiolla muuttaa kotiin. Lauantaina hän oli ollut erkkarissa mukana ja oli antanut gPra-näytteen. Viime viikolla Tuija oli tehnyt kollaasin kaikista pennuista. Tässä Fiollan oma:
Viikonloppuna Tuijalla oli tarkoitus ottaa söpöjä korikuvia koirien kaa. Fiollasta tuli tällainen:
Lähdimme koko perhe Lietoon viikonlopuksi sillä lauantaina schapendoesyhdistys järjesti agilitykoulutuksen. Kouluttajana Timo Liuhto, jonka opeissa olen ollut aikaisemminkin. Iksu sai kokonaisen vuoron ja Tovis puolikkaan. Haluan säästää Tovaa vähän ja yrittää pitää hänen intonsa yllä.
Ensin treenasi Iksu. Kukaan ei videoinut suoritustamme...vahinko. Lopuksi yritimme saada nollan ja melkein onnistuimme siinä vaikka jalkani olivat niin hapoilla. Muutama rima ehkä tippui ja kontaktit piti uusia kun hän loikkasi niiltä.
Muutaman koiran jälkeen oli Tovan vuoro. Veljet Metku ja Ransu olivat myös paikalla. Tovan suoritus saatiin videolle.
Tällainen rata oli luvassa. Eniten huolestutti kohta 6-10 sillä putki oli aika hyvin tarjolla 6-hypyn jälkeen. Tein vastakäännöksen 6-hypyllä, valssin 7 jälkeen ja sitten kasin jälkeen piti katse pysyä koirassa muuten koira lähti muurille eikä pituudelle.
Oli hyvä et treenasin ensin Iksun kaa. Samat ohjauskuviot sopivat Tovalle ja kun oli hänen vuoronsa, ohjaaja tiesi mitä piti tehdä.
Toviksen toinen yritys. Ekalla yrittämällä Tova varasti lähdössä. 18-putkesta jatko oli vaativa aika monelle, varsinkin Ransulle ja Tovalle. Kun koira ampaisee putkesta niin siinähän on pituus lähellä. Kesti kauan ennen kuin sain Tovan kääntymään kepeille. Siinä ei oikein pystynyt jäämään putkelle odottamaan kun piti juosta kepeille näyttämään niitä.
Koulutuksen jälkeen kävimme vielä lenkillä muitten kaa ja sitten lähdimme majapaikkaamme. Olin varanut yhden yön majoituksen Turusta sillä halusin kätköillä ja muistella menneitä. Vahinko vain et se kätköilyohjelma mitä olen käyttänyt puhelimessa päätti sit olla toimimatta. Nopeasti piti opettaa uuden ohjelman ja se ei kyllä oo yhtä hyvä kuin se edellinen. Iksun ja Tovan kaa löysimme kyllä muutaman kätkön vielä lauantaina kunnes olimme niin väsyneitä et menimme huoneeseemme rauhoittumaan. Ada oli sitä mieltä et olis voinut jäädä autoon ja huoneessakin hän oli ensin tosi levoton. Kun nostin hänet sänkyyn niin hänkin rauhoittui.
Aamulla vein Adan autoon ja käytin Iksua ja Tovaa aamulenkillä ennen kuin menin itse aamupalalle. Aamupalan jälkeen pakkasin tavarat autoon ja ajoin muistelemaan missä olen kerran opiskellut. Voi noita aikoja. Ei taida Turku olla entisensä sillä ihmiset ovat muuttuneet ja suurin osa opiskelijoista ovat muuttaneet muualle. Muutaman kätkön loggasin ennen kuin sain päähänpiston et ajeteen Naantaliin.
Sielläkin muutama kätkö ja sit ajelin ensin vanhaa tietä kohti Helsinkiä kunnes sain kuningasajatuksen. En halunnut ajaa motaria joten teimme pienen koukkauksen Sauvon, Kemiösaaren ja Raaseporin kautta. Olis pitänyt ajaa Hankooseen mut se sai jäädä.
Kotimatka kesti n kolme kertaa kauemmin kuin menomatka. Koirat olivat vuorotellen ulkoilemassa ja ehdinhän itse syödäkin. Ihan kiva reissu kun ei ollut minnekään kiire.
Tova kävi myös Lappeenrannassa tokoilemassa. Tuomari kiva Anne Nokelainen. Vahinko ettei Tovan vire ollut samanlainen kuin viikko aikaisemmin Haminassa. Tova otti paljon häiriöitä mm ihmisistä ja kehän reunan ulkopuolella olevista kapuloista. Luoksetulo (Tovis ei paljon hidastellut vaan meni kehän ulkopuolelle katsomaan kapuloita) ja ruutu (Tova löysi sen mut meni sivusta sisään) ei valitettavasti oo videolla.
Paikkamakuusta suorituis loistavasti. Voi-koirakoista ainut joka sai täyden kympin.
Tova kävi Pyhtäällä agilityn möllikisoissa 13.6.2016. Tuomarina: Marjut Saarainen.
Tovalla oli kiva vire ja vauhti. Onneksi rimat olivat 55:ssä. Illan suorituksien jälkeen toivoni taas nousi....ehkä Tovan on jatkettava agilityuransa. Ehkä niitä nollia tulee sit jossain vaiheessa.
Tova osallistui möllien agiradalle ja kilpailevien agiradalle. Kilpailevien radalta tuli makseissa vain yks tulos. Olin aika varma etten sais Tovan putkelle (joka oli A:n alla) ja oikeassa olin. No olisin ekalla yrittämällä voinut ohjata tarkemmin. Mut olen tosi tyytyväinen meidän ratoihimme.
Tova kävi 1.6. tokoilemassa Haminassa. Tuomarina: Tommi Varis.
Tulokseksi saimme ennätyksemme. Jotenkin Tovalla oli hyvä vire vaikka kentällä oli tosi kuumaa. Vahinko et Tova istui paikkamakuussa kun hän oli rapsuttanut itsensä ja jäi sitten istumaan. Tämä liike siis nollattiin.
Aamulla menimme Iksun kaa häirikkökoirakoksi Lappalaiskoirien tokokisaan hiihtokeskukseen Honkalaan. Evl:ssä oli määrä kisata vain kaks koiraa ja paikallaoloon tarvitaan aina vähintään 3 koiraa. Paikan päällä selvis et toinen kisailijoista oli jäänyt pois joten häiriköksi tuli myös bullmastiffi Lysti.
Paikallaoloa häiritsi vähän ampumahiihtotreenit sillä siellä paukkui aika paljon. Istumisessa Iksu oli liikutellut tassujaan vähän. Muuten liikkeet menivät hyvin meiltä. Häiriköinnin jälkeen sain vaivanpalkaksi kahvia, lihiksen, sipsejä sekä koirille lelun sekä herkkuja. Sitten istuutuimme autoon ja matkasimme Vantaalle missä meillä olis kolme rataa agilityä.
Ekalta radalta ei mitään mainittavaa. Ritva Herrala oli tuomari ja meidän menomme tyssäsi neljännelle esteelle kun Iksu loikkasi puomilta ja uusin sen sit 1½ kertaa ja sitten menimme maaliin.
Ainut video kuvattiin tokalla agiradalla. Tuomari Tammiksalu Eestistä. Erilainen rataprofiili ja tästä radasta kukaan medeistä ei tehnyt nollaa...oma suoritus päättyi hylkyyn ja se oli kyllä ohjaajan moka..ens kerralla olen fiksumpi...mut Iksu teki puomin....jee...
Viimeinen rata oli hyppäri. Tuomarina Elina Hannikainen-Himanen. Maksit ja minit olivat jo tehneet sen radan joten se oli jotenkin tuttu ja tiesin missä kohtaa ovat tehneet virheitä. Minusta teimme nollan mut tuloksissa ja lapussa luki 5 vp. Yks rima oli varmaan tippunut. En vain huomannut sitä. Iloitsin sillä nopeutemme oli 4.44 m/s. Ei muuta kuin kohti seuraavia kisoja jotka ovat jos huomenna omassa hallissamme.