onsdag 4 juli 2012

Valparna 2 dygn/pennut 2 päivää

4.7.2012



Längst nere /Alhaalla: Boss (hane/uros)

Ovanför från vänster /toinen rivi vasemmalta alkaen: Trea, Solo, Maija (alla tikar/kaikki narttuja)

Längst uppe /ylhäällä: Zebra (hane/uros), Täplä (tik/narttu), Salama (hane/uros), Raita (tik/narttu)

tisdag 3 juli 2012

Huh, olipa kokemus...

Viime sunnuntaina 1.7 oli 60. päivä Ikwilin ekasta astutuksesta. Olin siis varautunut siihen et pennut syntyisivät viikonloppuna tai alkuviikosta. Jo lauantaina hätäilin vähän ja luulin et pennut olisivat syntyneet jo silloin. Mut eihän ne syntyneet lauantaina.

Sunnuntaina Iksun lämpö oli noussut vähän eli ei kun odottamaan synnytystä.
Illalla katselin mm-jalkapallon loppuottelua ja yritin pysyä hereillä. Joskus kello kahdentoista jälkeen, luovuin ajatuksesta olla nukkumatta koko yön,  pistin kellon soimaan vähän ajan päästä ja kömmin Iksun kaa sänkyyn. Eihän siitä nukkumisesta tullut mitään, Iksu läähätti niin paljon et koko sänky tärisi. Jossain vaiheessa Iksu piti niin kummallista ääntä kun hän ponnisti, että nousin suosiolla ylös.
Klo 01.03 soitin sitten naapurin Essille joka oli lupautunut tulla auttamaan minua synnytyksessä. Essillä ei oo kokemuksia koirien synnytyksestä mut onhan hän yhden pojan äiti eli hänellä on kokemusta synnytyksestä.

Joskus puolen kahden jälkeen Iksu rupesi ponnistamaan ihan urakalla. Pentua ei vaan näkynyt. Vesipussi tuli näkyviin mut ei pentua. Luimme et ekan pennun pitäisi syntyä puolen tunnin sisällä ekoista poltoista. Muuten ois otettava yhteyttä eläinlääkäriin. Ikwilin voimat näyttivät olevan lopussa eikä pentua näkynyt.

Soitin päivystysnumeroon ja siellä neuvottiin soittamaan Pyhtään eläinlääkärille sillä hän oli päivystysvuorossa. Essi soitti siten sinne ja sai neuvon et lähtisimme Vantaalle, eläinkliniikka Aistiin, sillä heillä oli paremmat leikkauspuitteet kuin Pyhtään eläinlääkärillä. Päätimme kuitenkin et lähtisimme kuitenkin Pyhtään kautta ettei vaan tulis turha reissu Vantaalle.  Molemmat kuin olimme ekarkertalaisia koiransynnytyksesä.Essi soitti Aistiin mut he eivät olleet päivystämässä.Taas neuvottelu Pyhtään eläinlääkärin kautta. Nyt hän suositteli et lähtisimme Wiikkiin sillä sielläkin on joku eläinsairaala. Sinne oli kuitenkin oltava eläinlääkärin kirjoittama lähete.
Ei sitten muuta kun menoksi Pyhtäälle. Varauduin Wiikkiinreissun ottamalla pitkähihaisen, takin päälleni. Käsilaukkuun pakkasin Iksun paperit, 2 banaania, suklaata ja karssuja. Plus kännykkä ja lompakko. Navigaattoria en löytänyt, mut Essi sanoi et hänellä on semmoinen puhelimessaan. Olin myös kovin tarkka siitä et mun piti pistää sukkia jalkoihin.
Kovin paljon muuta en sitten muista. Essi ajoi ja minä istuuduin Iksun kaa takapenkille. Neuvoin Essille missä eläinlääkärin vastaanotta sijaitsee, olinhan käynyt siellä kerran. Onneksi olin ajanut pari kertaa sen jälkeen melkein siitä ohi.
Vastaanotolla meitä oli vasta aika nuori nainen joka ei vaikuttanut olevan kauhean pätevä. Hän tutki Iksua, kuunteli hänen sydämensä ja koitti Iksun mahaa.

Elinlääkäri sanoi et hän on niin kokematon leikkamaan eikä hän voinut tehdä jotain toimeenpidettä joten hän sanoi hän suosittelisi Wiikkiin menoa ja kysyi et menemmekö sinne. Sanoin et menemme mut halusin jotain varmistusta ettei Iksu ja pennut kuolevat matkalla.
Eläinlääkäri ajoi vähän Iksun tassusta paljaaksi jotta saisi tipan siihen. Lattialla tämä toimenpide ei oiken toiminut jotan eläinlääkäri kehotti minua nostamaan Iksua pöydälle. Kun tein sen, vesipussi hajos ja vedet valui pöydälle. Eläinlääkäri sai tipan laitettu Iksun tassuun. Siinä Iksu seisoi sitten vähän aikaa ennen kuin Essi totesi et pentu syntyi siihen pöydälle.

Iksua siirettiin lattialle ja pentu laitettiin pyyhkeitten päälle siihen hänen viereen. Iksu oli sitä mieltä et pentu oli ihan yök ja rupesi piilottamaan sitä. Vähän ajan päästä Iksun äidinvaistot kuitenkin heräsivät ja hän rupesi imettämään pentua.
Totesin tässä vaiheessa et mullahan oli kamera valmiina synnytystä varten keittiöpöydällä mut eihän siitä ollut apua. En edes muistanut katsoa kelloa kun eka pentu syntyi. 
Vähän ajan päästä Iksu synnytti toisen pennun. Tulimme siihen tulokseen ettemme tarvinneet lähteä Wiikkiin vain pääsisimme varmaan kohta kotiin.  Kello oli tässä vaiheessa jotain 3.

Eläinlääkärin lattialla Iksu synnytti neljä pentua. Kolmannella pennulla on selällään kolme selvää mustaa länttiä ja kello oli n 3.13 kun hän syntyi.
Neljäs pentu syntyi vähän vaille 4.

Eläinlääkäri tunnusteli oliko seuraava pentu jo tulossa, ja kun ei ollut pakkasimme kaikki koirat autoon ja lähdimme kotiinpäin. Essi ajoi, Iksu oli mun kaa takapenkillä ja mun sylissä oli pennut pahvilaatikossa. Muistan et loppumatkalla Iksukin oli melkein siinä laatikossa sillä olihan hän nuoltava ja hoitava pennut. Kotimatkalla totesin Essille et sanoin etten olis antanut eläinlääkärin leikata Iksua vaikka hän olis halunnut. Hänen käytöksensä ei mitenkään vaikuttanut pätevältä. Mm hänellä oli vaikeuksia määrittää oliko pentu uros vai narttu. Tämmöinen asia pitäisi musta olla aika helppo opeteltavaa ja tärkeää jos oot eläinlääkäri.

Kotona laitoimme Iksun ja pennut pentulaatikkoon ja vähän ennen viittä pentu numero 5 syntyi.
N klo 5.10 pentu numero 6 syntyi. Sillä on selvät "raidat" toisella puolella joten hänet kastettiin sebraksi (zebra).

Joskus aamulla Essi meni kotiin ja minä menin sohvalle nukkumaan vähäks aikaa. En ollut siis nukkunut koko yönä joten olin aika väsynyt. Kun heräsin, laskin pennut uudestaan ja niitä oli 7! Laskin vielä kerran mut tulos oli se sama. Iksu oli siis omineen synnyttänyt yhden pennun, tästä pennusta tuli sitten Solo, vaikka selässä oli useampi valkoinen täplä.
Luulin et synnytys olis ohi. Iksu yllätti minua kuitenkin synnyttämällä vielä yhden Maija Myöhäisen klo 10.40.

Jälkeenpäin en kauheasti muistanut mitään matkastamme Pyhtäälle ja takaisin. Kotona mietin mm mitä kenkiä mul oli ollut jalassa ja oliko mulla ollut takki mukana vaiko eikö. Eläinlääkäri antoi vähän särkylääkettä mukaan ja niitäkin ehdin kadottaa täällä kotona. Toi ekan pennun syntymättömyys sai minut pienoiseen shokkiin. Ehdin ajatella vaikka mitä ajatuksia. Miten jos menettäisin kaikki pennut? Pahempaa olis vielä jos kaikki pennut + Iksu menehtyisi. Olen kuullut juttuja miten yks pentu joka juuttuu synnytyskanavaan voi tappaa kaikki muutkin pennut.
Onneksi Iksua ei tarvittu leikata. Olis ollut aika tuskainen kotimatka ja olisi mennyt aika kauan ennen kuin olisimme olleet taas kotona.

Mari, Adan ja Iksun kasvattaja, soitti päivällä ja hänen mukaan eka pentu olis varmaan myös syntynyt jos olisimnme liikuttaneet Iksua täällä kotona. Ajattelin silloin yöllä et mun ois varmaan soitettava Marille ennen kuin lähtisimme ajelee kohti Wiikkiä.

Tässä vaiheessa en ollut varma tulisiko lisää pentuja. Vasta tänä aamuna 3.7 olin varma ettei lisää pentuja tulisi ja pentumäärä olis 8. Eilen punnitsin pennut ja Essin kanssa tarkastimme vielä pentujen sukupuolet. Tulos tässä tulis olemaan 3 urosta ja 5 narttua.

Loppupäivä meni sitten päivittelemässä tietoja FB:henja löhöilyyn sekä sohvalla että pentulaatikon vieressä. Essi oli aika paljon täällä ihastelemassa pentuja ja myös pari muuta naapuria kävivät täällä. Iksua käytettiin pari kertaa ulkona ja molemmilla kerroilla hänellä oli tosi kiire takaisin pentujen luo.
Siivosin pentulaatikossa kun Iksu oli ulkona Essin kaa. Punnitsin myös silloin pennut. Boss (eka pentu painoi 356 g. Muut urokset (nro 5 ja 6) painoi 320g ja 246 g. Tytöt painoivat 220 (viimeisenä syntynyt) - 280 g.

Illalla en saanut heti unesta kiinni sillä pentulaatikosta kuului sen verran melua. Myös yöllä heräsin muutaman kerran kamalaan meteliin. Sain kuitenkin nukuttu n yhdeksään aamulla ja pentulaatikossa oli vielä 8 pentua. Plus tietenkin Iksu.


måndag 2 juli 2012

Valpar!

Ikwil har idag gett mig en underbar namnsdagsgåva och hon födde idag 8 vit-svarta schapendoesvalpar.

söndag 1 juli 2012

Lähellä...

Eilen Iksun lämpötila oli koko päivän sen saman: 36,9 joten tiesin et synnytys vois olla lähellä. Menimme kuitenkin ajoissa nukkumaan. Iksu herätti minua ekan kerran n klo kolmelta ja toisen kerran kuuden jälkeen. Kävimme silloin ulkona ja Iksu veti puskien alle.

Iksui läähätti ja oli levoton. Kerran päästin hänet takapihalle mut kun hän vain meni maate meidän puskan alle, päätin etten enää päästä hänet sinne. Yritin saada hänet pentulaatikkoon rauhoittumaan. Kyllähän hän kävi siellä kerran tai kaksi mut ei jäänyt sinne makaamaan.
Annoin vettä mihin oli sekoitettu hunajaa ja munankeltuaisen sillä luin jostain et se vois saada maidon laskemaan nisiin.
Parin tunnin levottomuuden jälkeen Iksu rauhoittui ja yritimme molemmat nukkua jotta jaksaisimme taas...

Olen käyttänyt Iksua ulkona remmissä tänä aamuna varmaan 10 kertaa.

Tällä hetkellä (kello n 9.50) Iksu pyytää taas takapihalle ja hän läähättää. Vielä en oo nähnyt supistuksia tai muita merkkejä tulevasta. Kaikki pitäisi olla valmiina...naapuria herätettiin ennen kello seitsemää ja hän on vain puhelinsoiton päästä..heti kun eka pentu on syntymässä meinaan hälyttää Essin tänne.

Odotus jatkuu mut toivon mukaan vain pienen hetken...

Kello on jo yli puol seitsemän illalla ja odottelu sen kuin jatkuu...Ikwilin lämpö on ihan vähän noussut. Koko päivän Iksu on laajentanut kuoppaa meidän takapihallamme, ollut välillä sisällä nukkumassa, on läähättänyt ja nuollut itsensä mut vielä ei oo merkkejä et hän alkaisi synnyttää ihan heti. Lämmönnousun jälkeen voi vielä mennä tovi ennen kuin synnytys alkaa. Ois kivaa tietää joutuuko valvomaan ensi yön vai syntyykö pennut vasta huomenna eli saisi nukkua vielä yhden yön kunnolla ennen sitä.

Jänskättää vähän saanko kuitenkin kivan nimpparilahjan vaikka luulin jo tänään et pennut syntyisi jo tänään. 
Ensikertalaisena näissä hommissa mul oli vähän kiire aamulla. Nyt olen viisaampi ja muistan tämän aamun&päivän jos teetän toisen pentueen sitten joskus.

lördag 30 juni 2012

Odottelu on tylsää

Tänään on 59. päivä Iksun ekasta astutuksesta. Ada synnytti 59. päivänä, joten olen odottanut Iksun synnyttämistä jo pari päivää.
Torstaina vein Adan Porvooseen hoitoon pariksi viikoksi. Hän oli eilen läynyt markkinoilla Saksalassa ja mm isäni oli nähnyt hänet siellä.

Iksu on viime päivinä nuollut tassujaan jostain syystä. Lenkeillä hän on sitten ontunut, eli emme oo pystyneet liikkumaan niin paljon. Tänään aamulenkillä hän kuitenkin innostui ja teimme vähän pidemmän lenkin. Älkää kuitenkin luulko et kiersimme koko Kotkan. Meille riitti lähi-Siwan kierto mikä on yleensä meidän aamulenkimme.

Ikwil on syönyt huonosti viime päivinä. Omat nappulat eivät maistu. Olen antanut sille keitettyä kalla, piimää ja raejuustoa. Luita maistuu myös sekä multaa.
Pentulaatikko on nyt pedattu. Sanomalehtiä, pyyhkeitä, huopia yms on kerätty.

Ikwilin lämpötila on muuttunut mut ihan vain vähän. Eilen aamulla luulin vielä et synnytys ois lähellä, mut iltapäivällä lämpötila oli taas noussut.

onsdag 27 juni 2012

8 viikkoa

Tänään on kulunut 8 viikkoa Ikwilin astutuksesta.
Alla tämän aamuiset pakolliset poseeraukset. Ihan kun Iksua naurattaisi tänään. Ehkä hän tietää et nämä oli viimeiset viikkoposeeraukset.


Toistaiseksi ei oo näkynyt selviä merkkejä et synnytys olis lähellä. Huomasin eilen et Iksun yhdestä nisästä tulee maitoa. Lämpötila on ollut melkein sama monta päivää. Eilen rupesin mittaamaan lämpötilan kahdesti päivästä. Iksulla ei oo mitään mittausta vastaan sillä sen jälkeen on luvassa nameja.

Nukun aika huonosti, ehkä mullakin on ajatukset synnytyksessä ja siksi en malta nukkua pitkään aamuisin. No voihan sitä sit kompensoida päiväunilla.

Ikwil ei enää nuku vierelläni yöllä vaan on siirtynyt sängyn viereen puolittain sängyn alle. Siellä on varmasti viileämpää ja saa olla enemmän rauhassa. Jos hän nukkuu mun vierelläni, kopeloin yleensä hänen mahaansa ja kokeilen potkiiko pennut. Toistaiseksi ovat ollet aika paikallaan tai sitten en osaa sen homman.

Iksu on viime aikoina syönyt aika huonosti. Mut herkut mm letut kermavaahdolla ja hillolla ovat maistuneet. Eilen ostin tytöille piimää jota maistuu Iksulle (ja Adalle) ihan hyvin. Piimänjuonti on kuitenkin niin sottaista puuhaa et ne on juotu meidän takapihallamme.
Minusta Iksun maha ei kylläkään vieläkään oo kasvanut viime aikoina. Voi olla et en näe sitä muutosta. Onhan Ikwil leveämpi kuin normaalisti mut minusta kaikki nisät eivät vielä oo paisuneet.
Jänskättää vähän mitä syntyy. Pentujen väritys kun on täydellinen mysteeri. Toivon tietenkin narttuja..värillä ei oo väliä kunhan ovat.....pitää sitten miettiä haluanko kolmannen musta-harmaan vai ottaisinko muun värisen? Tätä ei kannata vielä kauheasti miettiä ennen kuin tietää mitä on syntynyt ja miltä ne vaikuttaa.

Huomenna vien Adan hoitoon Porvooseen. Siellä hän saa olla pari viikkoa Lotan perheen luona. Luotan siihen et hänellä on hyvät oltavat siellä. Mulle tulee varmaan ikävää Adaa ja Ada saa varmasti shokin kun hän muttaa takaisin kotiin ja huomaa et hänen kotiin on muuttanut x kpl riiviötä.

Tänään olis tarkoitus ajella Iksun mahan paljaaksi jotta imettäminen sujuis paremmin eikä maito jäis mahakarvoihin.

Aamuväsynyt Ikwil

Aamujumppa á la Ikwil

Aamujumppa á la Ikwil, osa 2