Yes!
Tänään onnistuttiin ja Ikwil astutettiin Jeculla.
Ehdimme olla Jecun takapihalla vain n vajaa puolituntia kun koirat olivat jo kiinni toisissaan.
Tämän puolituntisen aikana koirat olivat ehtineet tehdä vaikka minkälaisia temppuja: Ikwil oli ollut maassa kaikki tassut ilmassa, Jeccu oli ollut Ikwilin päällä mut väärinpäin.
Jeccu näytti niin väsyneeltä et laitoin hihnan Ikwilille ja olin viemässä sitä hetkeksi autoon, jotta sulhanen saisi hetken levätä. Tuija pysäytti minua kuitenkin sillä Jeccu näytti just siltä et se olis keksinyt mitä pitäisi tehdä tälle naiselle. Jeccu panikoi varmaan jos hänen daaminsa taas vietäisi pois.
Jeccu otti Ikwilin otteensa ja minä otin kiinni Ikwilin kaulapannasta ja pidin hänet paikallaan. En ollu varma olivatko koirat oikeilla paikoilla, mut siinä vaiheessa kun Ikwil rupesi ääntelemään, tiesimme et Jeccu oli onnistunut.
Noin viisi minuuttia Jeccu oli Ikwilin selän päällä ja tämän jälkeen Jeccu kääntyi ja siirtyi katsomaan Ikwiliä. Yritimme saada Jecun katsomaan muualle mut hän halusi vain katsoa rakkaansa. Olivat kiinni vielä n viisi minuuttia.
Astutuksen jälkeen veimme koirat sisälle taloon, jotta Ikwil ei kävisi pissalla. Sisällä koirat ottivat rauhallisesti, Tuija otti muutaman kuvan heistä. Ei kestänyt kauan ennen kuin Ikwil rupesi ravaamaan edestakaisin talossa ja hänen häntänsa rupesi heilumaan. Jeccu ja Tuija saivat molemmat pusuja.
Olen varma et Kimikin olis saanut pusuannoksen jos hän olis ollut kotona. Hän oli kuitenkin taas joutunut evakkoon Cassun kaa.
Kuullostaa, että olitte ihan oikeaan aikaan tänään asialla. Nyt vain Iksu elämään tylsää tapahtumatonta eloa, jotta pennut saavat hyvän alun. Onnea matkaan.
SvaraRadera