Tänään oli siis vuorossa Ikwilin ultratutkimus. Matkalla eläinlääkärille poimimme Piia-Maaritin kyytiin. Heti sen jälkeen Ikwilin serenadi alkoi. Piia oli myös mukana silloin n 4 vuotta sitten kun Adaa ultrattiin. Silloin tuloksena oli ainakin 4 pentua ja Adahan synnytti 7 pentua.
Matkalla eläinlääkärille ajoin vähän väärin, onneksi meillä oli rutkasti aikaa. Ajatukseni olivat ehkä vähän muualla kuin tiellä.
Odotushuoneessa mulle iski ajatus et mitä jos Ikwil ei olekkaan tiineenä. Olen suunnitellut kesäni siihen et meille syntyy n kuukauden päästä niitä pentuja.
Vastaanottohuoneessa eläinlääkäri tunnusteli Ikwilin mahaa. Meitä oli 3 henkilöä pitämässä Ikwiliä selällään. Ikiliikkujan mielestä makaaminen ei oo hänen juttunsa. Ikwilin mahakarvat ajeltiin ja mahalle laitettiin geeliä ja muita aineita. Minua jänskätti ihan kauheasti. Katselin monitoria ja sieltä rupesi näkyä juttuja. Ensin näkyi Iksun virtsarakko. Sen jälkeen rupesi näkymään "pentuja" omissa yksiöissään. Eläinlääkäri sanoi et pentuja on vaikeaa laskea sillä voi vahingossa laskea saman pennun monta kertaa ja et pennut voivat olla piilossa muitten takana. Mut ainakin 4 pentua näkyi.
Laskuun eläinlääkäri oli kirjoittanut: Ikwil on tiine. Pentuja vaikuttaisi olevan enemmän kuin 4.
Heti kun pääsimme ulos vastaanotosta, mun oli soitettava Tuijalle. Hänkin kuulosti iloiselta.
Kotimatka sujui ilman huomaamattani. Meinasin unohtaa viedä Piian kotiin. Ajatukseni olivat taas vähän muualla.
N kuukausi vielä ennen mahd. pentujen syntymää.
Huomenna Jecun sisarukset lähtevät lonkka- ja kyynärtutkimuksiin. Sen jälkeen olemme viisaampia onko heidän kyynäränsä terveitä.
Toivon kyllä et tämä odottelu pian loppuu.
Onnea onnea - ja kärsivällisyyttä. Kyllä se kesäkuu äkkiä vierähtää.
SvaraRadera